LYRIIKAT
HEIJASTUKSIA
Kaikki sävellykset, sanoitukset & sovitukset: Jutta Rahmel
Tuotanto & miksaus: Joonas Saikkonen
Masterointi: Jarno Alho / Alho Audio Mastering
Irrallaan
​
Päivät liukuu
Toisiaan vasten
Haistan ilman kirpeyden
Kai taas tähän tottuu
Liikun kaiken keskellä
Vaikken sitä huomaa
En kuule nauruasi
Enkä tyhjiä puheita
Olen irrallaan
Tästä kehosta
Ja maailman pauhusta
Järki seuraa päätäni
perässä
Harsoinen mieleni
Yrittää paikata
Sitä kohtaa
Jonka sinä avasit
Liian pitkään
Mä arvoin paikkaani
Tässä sopassa
Nyt katson kuinka
Vesi huuhtoo puiston
polut roskista
Olen irrallaan
Tästä kehosta
Ja maailman pauhusta
Järki seuraa päätäni perässä
Sinä harhailit
Tässä autiomaassa missä
Minäkin ja kun kohtasimme
Oli kaikki hetken hyvin
Pienen hetken
​
​
Horisontissa (feat. Antti Pouta)
​
Oon valvonut taas koko yön
enkä osaa olla yksin
Lähdet mun luotani pois
Ja mä mietin, palaatko koskaan
takaisin
Etäisyys kasvaa vaan
vaikka vierelläni sä oot
Kuilun reunalta huudan
Äänellä jonka vaiensin
kauan sitten
Joka kerta kun lähdet viet
mukanas pienen palasen mun sydäntäni
Kohta kaikki on viety enkä todella tiedä
kuinka susta mä luopua voisinkaan
Etäisyys kasvaa vaan
vaikka vierelläni sä oot
(Siksi pelkään)
Kuilun reunalta huudan
Äänellä jonka pelkoa
Pois koitin kieltää
Ajelehdin avomerellä
Ilman suuntaa ja suojaa
Oot autiosaari jonka luokse en löydä
vaikka näen sut
Horisontissa
Etäisyys kasvaa vaan
vaikka vierelläni sä oot
(Mitä pelkäät?)
Kuilun reunalta huudan
Äänellä jonka vaiensin
kuoliaaksi
​
Oot mysteeri, jonka
ratkaisen öisin ainoastaan
(kun pidät minusta kii)
Jos euron ajatuksistas saisin
niin oisin köyhempi kuin kerjäläinen
​
Horisontissa kaukainen oot
Horisontissa kiinni oon
Horisontissa kaukana oot
Horisontissa kiinni oon
​
Sunnuntait
​
Haluatko
Päästää mut sun sydämeesi
Odotanko turhaan vaan?
Pystyisitkö
Ottamaan mun rakkauteni
Sen sulle mä antaisin jos saan
Sunnuntait
Ne tietää miten mulla menee
Olen aina valmis parille jos pyydät vaan
Maanantait
Ne näkee lävitseni kaiken
Vielä toivon että antautua saan
Lupaisitko
Antaa mulle enemmän jos
Kärsivällisesti pysyn linjoilla
Kuunteletko
Kun öisin puhun unissani
Linnuista jotka mereen lentävät
Sunnuntait
Ne tietää miten mulla menee
Olen aina valmis parille jos pyydät vaan
Maanantait
Ne näkee lävitseni kaiken
Vielä toivon että sut mä viimein saan
Hiljaisuuden paino mua pitelee
Se nimeäsi kuiskailee
Hiljaisuutes painon alle jään
Niin vaikeeta on hengittää
On vaikeeta mun hengittää
​
Ilmaa
​
Et nää mua, kuule etkä tunne
Oon varjo vain sun takin liepeissä
Aivan kohta hiivun täysin näkymättömiin
Pimeään aukkoon, josta ei oo pääsyä pois
Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa
Sitä mitä ei kuule ei voi haavoittaa
Ilmaa hengitän niin hiljaa
Ilmaa oon, puhallat mut pois
Kevyempänä kuin höyhen
Pääsen pakoon kipuani
Ilmaa hengitän niin hiljaa
Ilmaa oon, edessäs haihdun
Kevyempänä kuin höyhen
Pääsen pakoon tätä tilannetta
Missä en voi enää olla
Koska sattuu liikaa
Veitsi kääntyy hitaasti haavassa
Kellon viisarit eteenpäin puskee mua
Värähtelen mukanasi
Ympärilläsi mä leijun
Kunnes kylmä viima/todellisuus/totuus herättää mut unesta
(Tunnen näkymättömät siiveniskut)
Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa
Sitä mitä ei kuule ei voi tappaa
Ilmaa hengitän niin hiljaa
Ilmaa oon, puhallat mut pois
Kevyempänä kuin höyhen
Pääsen lähemmäksi sua
Mut se on vain heijastus (ei oikee)
Ilmaa oon, edessäs haihdun
Kevyempänä kuin höyhen
Joudun lähemmäs tätä kaaosta
Missä en oo edes olemassa
Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa
Sitä mitä ei kuule ei voi haavoittaa
Sitä mitä ei tunne ei voi tappaa
Ilmaa hengitän niin hiljaa
Ilmaa oon, edessäs haihdun
Kevyempänä kuin höyhen
Pääsen pakoon kipuani
Ilmaa jalkojes juurella
Ilmaa oon, puhallat mut pois
Kevyempänä kuin höyhen
Pääsen pakoon tätä tilannetta
Missä en voi enää olla
Muhun sattuu liikaa
​
Ei rakkaus yksin riitä
​
Kiiltää yössä varjon pisarat
Siintää kajo taivaanrannassa
Kun kävelen kotiin
Vaatii niin loputtoman paljon tää
En jaksa enää
Ei voimat riittäneet
Loistaa tähdet taivaan
Ne mulle tien osoittaa
Palvon sua rakkaani mä palvon
Mut se ei riitä
Ei rakkaus yksin riitä
Loistaa tähdet toistaa
Ne valoansa tähän synkkyyteen
Harhaan menin varmaan
Kun kiven harmaan läpi yritin
Mutten päässyt
En luokses päässyt
Kiiltää yössä varjon pisarat
Siintää kajo taivaanrannassa
Kun kävelen kotiin
​
Punainen ilmapallo
​
Askeleeni kaikuu
Tyhjään rappukäytävään
Kuvittelen meidät siihen
Niinkuin silloin ennen
Mut hahmosi on poissa
Ei se takaisin enää tuu
Ei meitä kahta ole ollut
enää aikoihin
Aurinko matalalta helottaa
Katupöly kiiltää taivaanrannassa
Se mua yskittää
Joskus mietin miten sulla menee
Ajattelin laittaa viestii mut sen aina pyyhin pois
Punainen ilmapallo
Liitää ilmassa
Vasten taivaan sineä
Ja olen vaiti
Jalat irti maasta nousee
Ne ilmaan hajoaa
Enkä ikävöi enää sua
Hetkeen ainakaan
Katsoit muhun viistosti
Ennen kuin ylitimme kadun
Aioin sanoa sulle kaiken sen
mikä on piilotettuna
Leijailin pois sun luota
Vaikka en oisi halunnutkaan
Otteesi irtosi ja nyt katselen pienenevää
hahmoasi
Punainen ilmapallo
Liitää ilmassa
Vasten taivaan sineä
Ja olen vaiti
Jalat irti maasta nousee
Ne ilmaan hajoaa
Enkä tunne enää surua
Ikävöi enää sua
Hetkeen ainakaan
Katoavaa
​
Taas aamunkajo ikkunasta sarastaa
Olen ollut tässä jo niin monta kertaa, että
Tiedän miten tää kaikki tulee menemään
Ja tulee päättymään - taas en oo kenenkään
Ohitat mut tyhjällä katseellas
Jonka sisällä on lapsi eksynyt
Satutat mua kylmällä otteellas
Johon jään vaikka tiedän että tässä kaikki on
Katoavaa kaipuuni ois
Jos tietäisin vain kuinka lähteä vois
Katoan taas - en löydä susta pois
Kun katsot taakses näet minut varjonas
Unet vaeltaa pääni päällä
Ne ei kosketa mua ollenkaan
Näen ne ja sinut niissä joka yö
Kuin varjo hiipuen sydämeni lyö
Ohitat mut tyhjällä katseellas
Jonka sisällä on lapsi eksynyt
Satutat mua kylmällä otteellas
Johon jään vaikka tiedän että tässä kaikki on
Katoavaa kaipuuni ois
Jos tietäisin vain kuinka lähteä vois
Katoan taas - en löydä enää pois
Kun katsot taakses näet minut varjonas
​
Tänä yönä
​
Tänä yönä me ollaan yhdessä
Ei tarvii palella yksin pimeessä
Tänä yönä mä ahmin sun piirteitä
Ne heijastuu katulamppujen loisteesta
Sanoit kerran et kaipaat aikoja
jolloin kukaan ei tiennyt tän loppuvan
Maailma sellaisena jona tunsimme sen
On pian tulessa ja me sen mukana
Tänä yönä en suostu nukkumaan
Aion kampittaa sut mun syleilyyn
Tänä yönä kun myrskyää ulkona
Meillä lämmin on toistemme ihoilla
Sanoit kerran et kaipaat aikoja
jolloin kukaan ei tiennyt tän loppuvan
Maailma sellaisena jona tunsimme sen
On kohta tulessa ja me sen mukana
Joo mä tiedän et oon aivan hukassa
Ja sinäkin vailla järjen hiventä
Mutta ollaan tää hetki nyt tässä näin
Mennään huomista pakoon sylikkäin
​
Sinut siinä näen
​
Viimeistä päivää
Kiroan
Ja sinut siinä näen
Lippiksen varjo
Ei peitä silmiesi
Tuiketta
Väsyneenä sanoit
Haluavasi minun jäävän
Vaikka en tiedä
Miten ja miksi siedät
Tätä kaikkea beibi
Väsymättä
Aalloissa
Siintää
Silmiesi vihreää
Se kimmeltää
Kun valonsäteet lankeaa
Ne keräät mukaan
Kutsuni kuulet
Lämpimät huulesi tunnen
Vielä hetken ajan
Ennen kuin mentävä taas on
Sinut siinä näen
Tummat varjot kasvavat
Silmissäsi
Nyt on vuoroni beibi
Olla lähelläsi beibi se on
Sanomattakin selvää
Vaik se pelottaa
Aalloissa
Siintää
Silmiesi vihreää
Se kimmeltää
Kun valonsäteet lankeaa
Aalloissa
Siintää
Silmiesi kultaa
Se kimmeltää
Kun valonsäteet lankeaa
Ne keräät mukaan
Ja kaukana kaikuu pavarotti
Kaukana kaikuu ikuisuus
Veden päältä kantautuu
Veden päältä kantautuu uusi aika
Kaikuu pavarotti
Kaukana kaikuu ikuisuus
Veden päältä kantautuu
Veden päältä kantautuu
Uusi aika
Joka vie meidät turvaan
​
Rusakko
​
Viiltävä tuuli käy iholla
Kun kävelemme kiviaidan vieressä
Hauraita kaikki yhtä lailla
Kun samaa tietä kuljetaan
Katsomme kun valkoista lunta vasten
Piirtyy suuri rusakko
Se tuijottaa meitä suoraan silmiin
Korvat väristen se koittaa vaaran aavistaa
En näe vaaraa vaikka se seisoisi edessäni
En tunne uhkaa vaikka se silittäisi selkää
Hiljaisuus se hetken vain kestää
Ikkunamme heijastus varmaan sekoittaa rusakon
Huokaiset ja kaadat lisää viiniä
Samalla katson ulos ja huomaan, että eläin on poissa
En näe vaaraa vaikka se seisoisi edessäni
En tunne uhkaa vaikka se silittäisi selkääni
Kun olet siinä vierelläni niin en pelkää
En pelkää
En näe vaaraa
En tunne uhkaa
​
Lähdön hetki
​
Välkkyvät valot
loistaa, ne kutsuu luokseen mut
en niitä vastustaa/saavuttaa (mä) voi
Ne viimeisen oljenkorren mulle tarjoaa
jolla päästä pois
Lähteäkö vaiko jäädä
miksi aina pitää valita?
Voinko vain hengittää
ja sulautua
Maisemaan joka jatkuvasti
muuttuu silmieni takana
Haaveet sammuu
Kuin tähdet yksitellen taivaalla
Toiveet tukahtuu
Kuin väräjävä liekki katveessa
Niin kauan odotin
että saisin kodikseni sut
En enää viivy kauaa
En saa rauhaa
Täällä on vain loputtomat
kadut jotka vievät mukanaan/menneeseen
Haaveet sammuu
Kuin tähdet yksitellen taivaalla
Toiveet tukahtuu
Kuin väräjävä liekki katseessas
Haaveet sammuu
Kuin lyhdyt yksitellen myrskytuulessa
Sydän valvoo ei rauhaa saa
Koska tietää että lähdön hetki on
Lähdön hetki on
Kevät saapuu
tänä vuonna aikaisemmin
Lumi sulaa ja samalla
myös sydämeni jää
Sinä jäät taakse
kauas talven kylmyyteen
Siihen paikkaan jossa kerran
sinuun rakastuin
Lähdön hetki on
Lähdön hetki on
​
​