LYRIIKAT

Kaikki sävellykset, sanoitukset & sovitukset: Jutta Rahmel

 

Tuotanto & miksaus: Joonas Saikkonen

Masterointi: Jarno Alho / Alho Audio Mastering

 

 

Irrallaan

Päivät liukuu 

Toisiaan vasten

Haistan ilman kirpeyden

Kai taas tähän tottuu

 

Liikun kaiken keskellä

Vaikken sitä huomaa

En kuule nauruasi

Enkä tyhjiä puheita

 

Olen irrallaan

Tästä kehosta 

Ja maailman pauhusta

Järki seuraa päätäni 

perässä

 

Harsoinen mieleni

Yrittää paikata

Sitä kohtaa

Jonka sinä avasit

 

Liian pitkään 

Mä arvoin paikkaani

Tässä sopassa

Nyt katson kuinka

Vesi huuhtoo puiston 

polut roskista

 

Olen irrallaan

Tästä kehosta 

Ja maailman pauhusta

Järki seuraa päätäni perässä

 

Sinä harhailit

Tässä autiomaassa missä

Minäkin ja kun kohtasimme

Oli kaikki hetken hyvin

 

Pienen hetken 

 

Horisontissa (feat. Antti Pouta)

Oon valvonut taas koko yön

enkä osaa olla yksin

Lähdet mun luotani pois

Ja mä mietin, palaatko koskaan

takaisin

 

Etäisyys kasvaa vaan

vaikka vierelläni sä oot

Kuilun reunalta huudan

Äänellä jonka vaiensin

kauan sitten

 

Joka kerta kun lähdet viet

mukanas pienen palasen mun sydäntäni

Kohta kaikki on viety enkä todella tiedä

kuinka susta mä luopua voisinkaan

 

Etäisyys kasvaa vaan

vaikka vierelläni sä oot

(Siksi pelkään)

Kuilun reunalta huudan

Äänellä jonka pelkoa

Pois koitin kieltää

 

Ajelehdin avomerellä 

Ilman suuntaa ja suojaa

Oot autiosaari jonka luokse en löydä

vaikka näen sut 

Horisontissa

 

Etäisyys kasvaa vaan

vaikka vierelläni sä oot

(Mitä pelkäät?)

Kuilun reunalta huudan

Äänellä jonka vaiensin

kuoliaaksi

Oot mysteeri, jonka

ratkaisen öisin ainoastaan 

(kun pidät minusta kii)

 

Jos euron ajatuksistas saisin

niin oisin köyhempi kuin kerjäläinen

Horisontissa kaukainen oot

Horisontissa kiinni oon

Horisontissa kaukana oot

Horisontissa kiinni oon

 

Sunnuntait

Haluatko

Päästää mut sun sydämeesi

Odotanko turhaan vaan?

Pystyisitkö

Ottamaan mun rakkauteni

Sen sulle mä antaisin jos saan

 

Sunnuntait

Ne tietää miten mulla menee

Olen aina valmis parille jos pyydät vaan

Maanantait

Ne näkee lävitseni kaiken

Vielä toivon että antautua saan

 

Lupaisitko

Antaa mulle enemmän jos

Kärsivällisesti pysyn linjoilla

Kuunteletko

Kun öisin puhun unissani

Linnuista jotka mereen lentävät

 

Sunnuntait

Ne tietää miten mulla menee

Olen aina valmis parille jos pyydät vaan

Maanantait

Ne näkee lävitseni kaiken

Vielä toivon että sut mä viimein saan

 

Hiljaisuuden paino mua pitelee

Se nimeäsi kuiskailee

Hiljaisuutes painon alle jään

Niin vaikeeta on hengittää

On vaikeeta mun hengittää

 

Ilmaa

Et nää mua, kuule etkä tunne

Oon varjo vain sun takin liepeissä

Aivan kohta hiivun täysin näkymättömiin

Pimeään aukkoon, josta ei oo pääsyä pois

 

Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa

Sitä mitä ei kuule ei voi haavoittaa

 

Ilmaa hengitän niin hiljaa 

Ilmaa oon, puhallat mut pois

Kevyempänä kuin höyhen

Pääsen pakoon kipuani

 

Ilmaa hengitän niin hiljaa

Ilmaa oon, edessäs haihdun

Kevyempänä kuin höyhen

Pääsen pakoon tätä tilannetta

Missä en voi enää olla

Koska sattuu liikaa

 

Veitsi kääntyy hitaasti haavassa

Kellon viisarit eteenpäin puskee mua

Värähtelen mukanasi 

Ympärilläsi mä leijun 

Kunnes kylmä viima/todellisuus/totuus herättää mut unesta

(Tunnen näkymättömät siiveniskut)

 

Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa

Sitä mitä ei kuule ei voi tappaa

 

Ilmaa hengitän niin hiljaa

Ilmaa oon, puhallat mut pois

Kevyempänä kuin höyhen

Pääsen lähemmäksi sua

 

Mut se on vain heijastus (ei oikee)

Ilmaa oon, edessäs haihdun

Kevyempänä kuin höyhen

Joudun lähemmäs tätä kaaosta

Missä en oo edes olemassa

 

Sitä mitä ei näe ei voi satuttaa

Sitä mitä ei kuule ei voi haavoittaa

Sitä mitä ei tunne ei voi tappaa

 

Ilmaa hengitän niin hiljaa 

Ilmaa oon, edessäs haihdun

Kevyempänä kuin höyhen

Pääsen pakoon kipuani

 

Ilmaa jalkojes juurella 

Ilmaa oon, puhallat mut pois

Kevyempänä kuin höyhen

Pääsen pakoon tätä tilannetta

Missä en voi enää olla

Muhun sattuu liikaa

 

Ei rakkaus yksin riitä

Kiiltää yössä varjon pisarat

Siintää kajo taivaanrannassa

Kun kävelen kotiin

 

Vaatii niin loputtoman paljon tää

En jaksa enää

Ei voimat riittäneet

 

Loistaa tähdet taivaan

Ne mulle tien osoittaa

 

Palvon sua rakkaani mä palvon

Mut se ei riitä

Ei rakkaus yksin riitä

 

Loistaa tähdet toistaa

Ne valoansa tähän synkkyyteen

Harhaan menin varmaan

Kun kiven harmaan läpi yritin

Mutten päässyt

En luokses päässyt

 

Kiiltää yössä varjon pisarat

Siintää kajo taivaanrannassa

Kun kävelen kotiin

 

Punainen ilmapallo

Askeleeni kaikuu

Tyhjään rappukäytävään

Kuvittelen meidät siihen 

Niinkuin silloin ennen

 

Mut hahmosi on poissa

Ei se takaisin enää tuu

Ei meitä kahta ole ollut

enää aikoihin

 

Aurinko matalalta helottaa

Katupöly kiiltää taivaanrannassa

Se mua yskittää

 

Joskus mietin miten sulla menee

Ajattelin laittaa viestii mut sen aina pyyhin pois

 

Punainen ilmapallo 

Liitää ilmassa 

Vasten taivaan sineä

Ja olen vaiti

Jalat irti maasta nousee

Ne ilmaan hajoaa

Enkä ikävöi enää sua

Hetkeen ainakaan

 

Katsoit muhun viistosti

Ennen kuin ylitimme kadun

Aioin sanoa sulle kaiken sen

mikä on piilotettuna

 

Leijailin pois sun luota

Vaikka en oisi halunnutkaan

Otteesi irtosi ja nyt katselen pienenevää

hahmoasi

 

Punainen ilmapallo 

Liitää ilmassa 

Vasten taivaan sineä

Ja olen vaiti

Jalat irti maasta nousee

Ne ilmaan hajoaa

Enkä tunne enää surua

Ikävöi enää sua

Hetkeen ainakaan

 

 

Katoavaa

Taas aamunkajo ikkunasta sarastaa

Olen ollut tässä jo niin monta kertaa, että

Tiedän miten tää kaikki tulee menemään

Ja tulee päättymään - taas en oo kenenkään

 

Ohitat mut tyhjällä katseellas

Jonka sisällä on lapsi eksynyt

Satutat mua kylmällä otteellas

Johon jään vaikka tiedän että tässä kaikki on

 

Katoavaa kaipuuni ois

Jos tietäisin vain kuinka lähteä vois

Katoan taas - en löydä susta pois

Kun katsot taakses näet minut varjonas

 

Unet vaeltaa pääni päällä

Ne ei kosketa mua ollenkaan

Näen ne ja sinut niissä joka yö

Kuin varjo hiipuen sydämeni lyö

 

Ohitat mut tyhjällä katseellas

Jonka sisällä on lapsi eksynyt

Satutat mua kylmällä otteellas

Johon jään vaikka tiedän että tässä kaikki on

 

Katoavaa kaipuuni ois

Jos tietäisin vain kuinka lähteä vois

Katoan taas - en löydä enää pois

Kun katsot taakses näet minut varjonas

 

Tänä yönä

Tänä yönä me ollaan yhdessä

Ei tarvii palella yksin pimeessä

 

Tänä yönä mä ahmin sun piirteitä

Ne heijastuu katulamppujen loisteesta

 

Sanoit kerran et kaipaat aikoja

jolloin kukaan ei tiennyt tän loppuvan

Maailma sellaisena jona tunsimme sen

On pian tulessa ja me sen mukana

 

Tänä yönä en suostu nukkumaan

Aion kampittaa sut mun syleilyyn

 

Tänä yönä kun myrskyää ulkona

Meillä lämmin on toistemme ihoilla

 

Sanoit kerran et kaipaat aikoja

jolloin kukaan ei tiennyt tän loppuvan

Maailma sellaisena jona tunsimme sen

On kohta tulessa ja me sen mukana

 

Joo mä tiedän et oon aivan hukassa

Ja sinäkin vailla järjen hiventä

Mutta ollaan tää hetki nyt tässä näin

Mennään huomista pakoon sylikkäin

 

 

Sinut siinä näen

Viimeistä päivää 

Kiroan

Ja sinut siinä näen

Lippiksen varjo

Ei peitä silmiesi

Tuiketta

 

Väsyneenä sanoit

Haluavasi minun jäävän

Vaikka en tiedä 

Miten ja miksi siedät

Tätä kaikkea beibi

Väsymättä

 

Aalloissa

Siintää

Silmiesi vihreää

Se kimmeltää

Kun valonsäteet lankeaa

Ne keräät mukaan 

 

Kutsuni kuulet

Lämpimät huulesi tunnen

Vielä hetken ajan

Ennen kuin mentävä taas on

 

Sinut siinä näen

Tummat varjot kasvavat

Silmissäsi

Nyt on vuoroni beibi

Olla lähelläsi beibi se on

Sanomattakin selvää

Vaik se pelottaa

 

Aalloissa

Siintää

Silmiesi vihreää

Se kimmeltää

Kun valonsäteet lankeaa

 

Aalloissa 

Siintää 

Silmiesi kultaa

Se kimmeltää

Kun valonsäteet lankeaa

Ne keräät mukaan 

 

Ja kaukana kaikuu pavarotti 

Kaukana kaikuu ikuisuus

Veden päältä kantautuu

Veden päältä kantautuu uusi aika

 

Kaikuu pavarotti

Kaukana kaikuu ikuisuus

Veden päältä kantautuu 

Veden päältä kantautuu 

Uusi aika 

Joka vie meidät turvaan

 

Rusakko

Viiltävä tuuli käy iholla

Kun kävelemme kiviaidan vieressä

Hauraita kaikki yhtä lailla

Kun samaa tietä kuljetaan

 

Katsomme kun valkoista lunta vasten

Piirtyy suuri rusakko

Se tuijottaa meitä suoraan silmiin

Korvat väristen se koittaa vaaran aavistaa

 

En näe vaaraa vaikka se seisoisi edessäni

En tunne uhkaa vaikka se silittäisi selkää

 

Hiljaisuus se hetken vain kestää

Ikkunamme heijastus varmaan sekoittaa rusakon

Huokaiset ja kaadat lisää viiniä

Samalla katson ulos ja huomaan, että eläin on poissa

 

En näe vaaraa vaikka se seisoisi edessäni

En tunne uhkaa vaikka se silittäisi selkääni

Kun olet siinä vierelläni niin en pelkää

En pelkää

En näe vaaraa

En tunne uhkaa

 

Lähdön hetki

Välkkyvät valot

loistaa, ne kutsuu luokseen mut

en niitä vastustaa/saavuttaa (mä) voi

 

Ne viimeisen oljenkorren mulle tarjoaa

jolla päästä pois

 

Lähteäkö vaiko jäädä

miksi aina pitää valita?

Voinko vain hengittää

ja sulautua

 

Maisemaan joka jatkuvasti

muuttuu silmieni takana

 

Haaveet sammuu 

Kuin tähdet yksitellen taivaalla

Toiveet tukahtuu

Kuin väräjävä liekki katveessa

 

Niin kauan odotin

että saisin kodikseni sut

En enää viivy kauaa

En saa rauhaa

 

Täällä on vain loputtomat

kadut jotka vievät mukanaan/menneeseen

 

Haaveet sammuu 

Kuin tähdet yksitellen taivaalla

Toiveet tukahtuu

Kuin väräjävä liekki katseessas

 

Haaveet sammuu 

Kuin lyhdyt yksitellen myrskytuulessa

Sydän valvoo ei rauhaa saa

Koska tietää että lähdön hetki on

Lähdön hetki on

 

Kevät saapuu

tänä vuonna aikaisemmin

Lumi sulaa ja samalla 

myös sydämeni jää

 

Sinä jäät taakse

kauas talven kylmyyteen

Siihen paikkaan jossa kerran

sinuun rakastuin

 

Lähdön hetki on

Lähdön hetki on